Huominen kisa jomottaa takaraivossa ja yritän pysyä hereillä vielä tunnin. Sitten saa mennä oikeasti nukkumaan, sohvalla on tullut nuokuttua jo monta tuntia puoli horroksessa. Takana on eka klinikkaviikko ja voi todeta että ihan juuri niin raskasta on ollut mihin oli valmistautunutkin. Päivät on olleet noin 10h pitkiä ja kaikki tämä "mieti-mieti-mieti" vaatii veronsa. Ensi viikolla kotijoukot on täydessä vahvuudessa ja Ilekin hoitaa koiran päivärutiineja onneksi. Tito parka on hoitanut seurakoiran hommaa täydellä teholla kun muutakaan ei ole paljon ollut.

Harmittaa kun ei ole ollut aikaa ja paukkuja valmistautua kisoihin kuten haluaisin. Tykkään olla valmis, mitään puolihuolimatonta sössimistä en halua kisoihin mennä esittämään. Jokainen tietysti epäonnistuu välillä mutta lähtökohdat pitää olla kunnossa onnistumiselle jotta kisa olisi mukava kokemus niin ohjaajalle kuin koiralle. Nyt vähän tuntuu sille, että mennään kun on ilmoittauduttu. Ei siltä että mennään näyttämään mitä osataan.

Jäljen olen päättänyt jättää tältä syksyltä kokonaan. Hakukisoja olen katsellut ja niitä olisi vielä syksylle melko paljonkin. Mikäli huominen menee kivasti mietin varmaan jotain kisaa mukavalla tuomarilla loppusyksylle. Mikäli huominen menee huonosti tai suussa on päivän päätteeksi paska maku jäädään varmaan syksyn ajaksi treenailemaan ja sitten kun haku jää talvitauolle pidän koiralla kunnos paussin. Tokoa ei olla otettu herran aikoihin ja uudet liikkeet on olleet ihan kokonaan jäissä. Voittajan liikkeitä siis puuttuu vielä totaalisesti. Pitäisi varmaan hankkia se Mujusen uusi toko-kirja niin saisi vähän ajatusta liikkeiden opettamiseen ja ehkä vähän motivaatiotakin. Toko on ohjelmassa kuitenkin aikaisintaan ensi keväänä.

Titon kanssa pitäisi ehtiä tehdä kunnon lenkitystä ja panostaa lihastreeniin. Takaosan lihakset eivät ole mielestäni maksimikunnossa. Painoa sillä on nyt sopivasti mutta se tarvitsisi sekä pitkäkestoista treeniä että lihasta. Se on maailman tyytyväisin koira kun liikuntaa on runsaasti ja siihen päälle vielä sopiva aivotreeni. Toivotaan sormet koukussa että talveksi saadaan lunta ja sen saa mäkitreeniin täyttömontulle tuossa lähellä. Aion vaihtaa sen ruoan takaisin vähän laadukkaampaan sapuskaan ja otetaan biotiini takaisin käyttöön. Tassujen anturat oli paljon paremmat sen kanssa.

Säälittää tuo koira täällä kaupungissa. Täällä se tarvitsee huomattavasti enemmän liikuntaa ja virikettä kun maalla kun se vaan makaa sisällä. Koko ajan on itsellä vähän huono omatunto ja menee hermo sen piippaamiseen. Aussie ei todellakaan ole mikään kotikoira, se pitäisi jokaisen rotua ajattelevan tajuta.

Aika raskaita on päivät jolloin pitkän sairaalapäivän lisäksi on ilta harrastusta. Jollakin tää pää on kuitenkin saatava pidettyä kiinni jossain elämässä...

Ei mennyt niin hyvin kyllä tämä treeni. Koira-ohjaaja 10-0.

Tito oli ihan kauheilla kiepeillä kun otin sen toisena koirana suorittamaan. 10h autossa sairaalan pihalla oli padonnut vähän energiaa... Lämmittelystäkään ei meinannut tulla mitään kun pois päin radasta ei voinut mennä, radalle päin mentiinkin sitten aivan kauheaa nelivetoa. Noh, ei ainakaan motivaatio ongelmaa...

Vasemmalla umppari suorana palkkana. Ekalla kaarsi rataa eteenpäin ja kutsuin heti takaisin. Tokalla melko suora pisto suoraan piilolle. Ei ongelmia.

Tokalla oikealle tyhjälle. Lähti hyvin ja upposi. Huutelin hyvin pari kertaa ja sen jälkeen tänne muutamana kertaan jo hieman hermostuen mutta koiraa ei kuulunut. Se tuli vasemmalta puolelta radalta minun edeltä! Oli vissiin juossut oikean puolen radan läpi ja siitä sitten vasemmalle puolelle. Onneksi ei ollut löytänyt vasemmalla puolella valmiina olevaa Piaa. Lähetin vasemmalle takaisin, koira eteni hyvin suoraan mutta teki taaksepäin. Ilmeisesti ei ollut mielestään käynyt aluetta tarpeeksi hyvin meidän takaa. Lähetin vielä uudestaan että tekee eteenpäin ja sitten tekikin hyvän piston ja löysi Pian kiven kolosta. Tuo rullaa aika voimakkaasti eteenpäin mikä on tietysti tarkoituskin mutta jos on peitteisempi maasto en kyllä ehdi itse ihan samaan etenemiseen. Rullantuonti oli heti huonompi kun en päässyt oikein kunnolla etenemään. Näytölle kävelin hyvin rauhallisesti taas 1/3 matkan, koira meni edellä keulimalla :) Lopun sai mennä menojaan.

Vika oli taas suorapalkka. Lähti vähän normaalia laiskemmin. Oli varmaan jo väsynyt siitä kaikesta päättömästä juoksemisesta mutta oli myös varmaan jonkin verran varma ettei ukkoa ole koska oli tarkastanut alueen. Meni kuitenkin ja sai hajun Hannasta. Paikantamiseen meni aika kauan mutta hyvä niin, tämä oli suora palkka ja nähtiin ettei koira ainakaan ottanut rullaa liian kaukaa vaikka katsoikin maalimiestä ylhäältä kalliolta alaspäin.

Hallinta oli ihan hanurista. Koira pistää korvat kiinni ja tekee mitä tahtoo koska tää on niin kivaa... Seuraavalla treenikerralla teen radan jossa näen sen tekemiset ja se saa kurinpalautusta mikäli korvat ei ole auki. Kotona käydään vähän aikaa lenkeillä heitellen keppejä vislauksesta ja palkaten luoksetuloista myös ruoalla. Ja otetaan vähän arkihallintaa.

Hakuilemassa Ardiente porukalla. Kivaa että yleensä aina saa aikaan treenausporukan kun vaan tarvitsee treeniä :)

Titolla keskipitkä rata, noin 200m ja ehkä hiukan myös yli. 4 maalimiestä täysin vieraassa maastossa. Maalimiehetkin melko vieraita. Tarkoituksena suoda koiralle vähän onnistumisia, tehdä risteilyä ja kiva treeni.

Oik etunurkassa Pipsa umpparissa (oma). Koira lähti ekalla lähetyksellä ja pysähtyi kun seinään ilmeisesti nartun pissaan. Uusi lähetys ja ok pisto. Oli juossut ensin melko kovaa ohi jonka jälkeen kaartanut kauempana ja juossut hitaammin rullan kanssa (?) ohi. Rullan tuonti oli erittäin hyvä ja näyttö ok, roikuin eka tosi hitaasti perässä ja yhtäkkiä päästin menemään. Jäin miettimään oliko umppari viime kisojen jälkeen vieraassa maastossa kuitenkin vähän jännä ja tuo "lenkki" sitä että väisti piiloa. Vaikea sanoa kun ei nähnyt mitä tarkkaan ottaen tapahtui. Päätin kuitenkin tehdä nyt vähän umpparitreeniä näkösällä ja muutamia umppareita suoralla palkalla.

Vas puolelle tyhjä. Jäi taas keskelle aluetta eka haistelemaan jotain mutta jatkoi itsenäisesti juuri ennenkuin olin karjaisemassa takaisin. Olisi voinut olla syvempi.

Oik puolelle tyhjä joka oli hyvä syvyydessä mutta melko leveä. Tuli pois itsenäisesti vähän minun etupuolella.

Vasemmalle puolelle lähetyksessä ekalla kaarsi noin 30m jälkeen rataa eteenpäin. Kutsuin pois ja uudella lähetyksellä syvälle. Löysi Leenan jolla suora palkka. Oli varastanut purkista (!!!) joten tuli jo vastaan kun olin menossa piilolle. Odotettiin Leena mukaan ja jatkettiin.

Oik puolelle lähti hyvin mutta sai hajun ja painoi korvat kiinni rataa eteenpäin piilolle (noin 50m eteenpäin) vaikka karjaisin takaisin. Oli pakko antaa mennä. Siellä Laura jolta taas suora palkka. Siellä ne makasi mahallaan kylki kyljessä kun menin piilolle :)

Vikalla oli sitten tarkoitus tehdä tyhjä jos tyhjä mahtuu mutta jos ei mahdu niin sitten tulee löytö. Ja löytöhän siitä tuli :) Ekalla lähetyksellä oli jekkupaikan testaus eli piti ylittää polku. Polkua pitkinhän se tietty ekalla lähti. Tokalla lähetyksellä meni suoraan. Kivalla joskin hieman taas leveällä pistolla löytyi Juha joka oli taas suora palkka.

Hyvää:
- Koira oli alussa ehkä vähän lannistuneella päällä mutta into kasvoi tekiessä ja lopulta oli ihan normi fiiliksissä
- vauhti oli reipas ja tasainen
- hieno rullan tuonti

Mietittävää:
- umpparitreenit
- liika leveät pistot (tyhjältä alueelta huuto pois ja heti maalimies?)
- tyhjältä pois tulo ilman käskyä
- tyhjältä uudestaan eteenpäin rataa lähetykset (alueelle tuloja?)

Käytiin vielä tekemässä vähän tottista tosi pikaisesti koska vieraat oli jo melkein ovella... Vähän seuraamista ja ampumiset. Seuraamiset suht ok. Ampumiset eka ja toka täysin ok mutta kolmannella kääntyi katsomaan. Näinköhän on otettu liikaa jo kahta paukkua... Yksi luoksetulo patukalla, se on aina kivaa. Muutamia sivulle tuloja jotka on jo parempia ja sitten vielä pari 2kg kapulan heitto. Meni ihan ok nekin.

Ajattelin ottaa koiran mukaan kauppareissulle ja käydä ottamassa vähän tottista. Viikonlopun SM-kisat nostivat motivaatio-keijun päätä ihan kunnolla vaikka en zembaloihin itse päässytkään. Muutenkin tavoitteiden täyttyminen on tehnyt vähän nälkäiseksi ;)

Titollahan oli joskus aiemmin (pari vuotta sitten) vähän ongelmia tehdä tottista märässä maassa. Peppua ei olisi huvittanut laittaa lätäkköön ym. Nyt tuli vettä kunnon sumuna ja ruohikko oli kyllä tosi pehmeä ja märkä mutta eipä tuo haitannut.

Ensin sivulle tuloja ja seuraamista muutamilla käännöksillä. Sivulle tulot ovat suurimmaksi osaksi ok, välillä jää vähän eteen tai kauas. Kädellä avustamalla korjaa paremmin kuin pelkällä takapään pomppuuttamisella. Seuraamispätkiä tein lyhyinä, välillä patukkaleikkiä, välillä taas palkkasin namilla taaksepäin heittäen. Tein myös käännöksiä oikealle. Ja yhä kaikki tämä liinassa. Seuraaminen oli oikein mukavan oloista. Kivaa! Patukan kanssa olis ollut kiva rällätä mutta piti pitää koira aika lähellä kun ohi kulki koko ajan ihmisiä koirineen.

Tein myös muutamia maasta ylös sivulle nousemisia kun ne on olleet kisoissa kaksoiskäskyn vaativia muutaman kerran. Ihme homma. Noh, nyt ne olivat kuitenkin hyvinkin vieteriukkomaisia ja nopeita.

Yksi luoksetulo palkkaamalla lopussa patukalla taakse. Näitä voisi tehdä välillä enemmänkin loppu vauhdin takaamiseksi.

Sitten rällättiin vähän 2kg kapulalla eli heittelin sitä kun mitäkin keppiä ja koira sai noutaa ja kehuin sitä sekä itse juoksin karkuun. Korsolaiset arvostaa varmaan meidän iltapäivä showta ;) Meni ihan ok, kertaakaan ei pudottanut ja otot oli hyviä. Vauhtia oli aluksi vähän enemmän mut laukalla mentiin koko ajan. Noita voisi tehdä mutta pitää muistaa ettei tee liian montaa. Pari riittää max.

Titolla oli muuten viime viikolla joku ihme mahapöpö. Oli voinut pahoin ja oksennellut sekä sitten ollut jopa ripulilla. Liekö ollut maalle jättö liian iso homma henkisesti vai saiko sen vaan esim kisoista jonkun pöpön. Yleensä se ei ole reagoinut mahallaan stressiin ja on hyvinkin vahva mahainen. Vuorokauden paastolla ja piimäkuurilla se on taas kunnossa ja tuli eilen kaupunkiin takaisin. Hyvä kun tulikin, Ilen ollessa työreissulla sänky tuntuu ihan liian tyhjälle ilman toista elollista olentoa. Tito ei pistänyt unilelun roolista ollenkaan pahakseen vaan veti sikeitä mamman kainalossa. :D

Lisätään taas titteleitä nimen edelle. HK2 vaihtui astetta korkeammalle, tänään Kiteellä Eija ja Matti Koistisen tuomaroimana HK3 pisteillä 267p, 2 tulos, sijoitus oli voittajaluokan 1/2. 3 pistettä jäi harmittavasti ykköstuloksesta. Aina ei voi näköjään voittaa... Nice try noin ameriikkalaisittain :)

Maasto ensimmäisenä. Lämmitin Titoa ehkä liiankin huolella, se oli radan alussa vähän normaalia pienemmillä kierroksilla. Maasto oli erinomainen, alussa korkeita nousuja ja hyvä näkyvyys, edempänä rataa isoa kuusimetsää ja vähän suota sekä lopussa hakkuu aukea. Hyvä näkyvyys suurimmaksi osaksi mutta vaihtelua toivat maaston muuttuminen ja korkeus vaihtelut. Risteily ei ollut oikein kaunista tänään, koira teki pistot eteenpäin kaartaen ja osa tuuleen tehdyistä pistoista oli vajaita. Alussa vauhti oli lähes normaalia mutta loppua kohti vähän hyytyi. Ukot oikealla noin 120m (umppari+maastoverkko), vasemmalla n 250m (avopiilo jossa pressu) ja 300m oikealla (umppari ja sadeviitta). Alussa ihan mukiin meneviä tyhjiä muutamia. Sitten nosti ukon oikealta. Ekassa rullan tuonnissa ja ilmaisussa ei huomautettavaa. Sitten tyhjiä vasemmalle. Noin vähän ennen 200m tuli ohjaajan kämmi: maasto oli merkitty merkein 300-200-100-0. Kun oltiin menty 200 ohi näin kauempana kyltin jonka ajattelin olevan 300 eli alue olisi loppunut! Siksi annoin koiran tehdä töitä aika pitkään oikealla ja koirahan nosti takaa ukon eli teki liian leveän piston. Tuli vastaan keskilinjaa rullan kanssa ja pudotti rullan kääntyen kohti maalimiestä pari metriä ennen. Kytkin ja lähdin näytölle mutta tajusin että juoksemme yli merkin ja luulin että olemme menossa valeelle! Tulin perässä varmaan tosi epävarmasti ja tämä tarttui koiraan. Maalimiehelle meno tuntui jatkuvan ikuisesti mutta onneksi talsin ihan kiltisti koiran perässä. Epävarma käytökseni tarttui koiraan ja se jäi vähän normaalia kauemmaksi piilosta. Rataa jatkaessamme koira oli melko epävarma ja teki vähän vajaita pistoja. Hakkuuaukealta se tuli rullan kanssa ja etenin aika voimakkaasti rullantuonnin onnistumiseksi. Rullan tuonti olikin ok, samoin näyttö. Koira meni maalimiehelle ja kävi maahan hänen eteensä. Koira oli kuitenkin ottanut rullan noin 5m päästä. Tämän takia saimme ilmaisusta puutteellisen. Tuomarin käskystä piiloille mentiin kävellen, mikä vaikutti koiraan yllättävän paljon. Tito palkkaa itseään juoksumatkalla. Jos olisin tiennyt kävelystä olisin ottanut pidemmän liinan ja päästänyt sitä vähitellen jolloin koira olisi saanut vähän enemmän vapautta. Tuomari olisi halunnut nähdä paljon tiukempaa hallintaa. Tito oli vähän matalilla kierroksilla, jonka takia en uskaltanut käydä ohjailemaan sitä kauhean voimakkaasti. Eikä se ole muutenkaan koira mitä voi käskyttää miten vaan, joten perkeleet jätämme käyttämättä ehkä jatkossakin. Hallintapisteet puutteellisiksi. Tyhjiltä tullessa ei olisi saanut kehua. Samoin jos huudetaan tänne pitäisi tulla heti (nyt tehtiin vielä vähän töitä). Koira tekee kuulemma liian itsenäisesti töitä. Uusi juttu oli ettei väliaikoja saanut kysyä. Seuraavalla kerralla otan oman kellon.

Tottis oli pitkästä aikaa kivan hallittua eikä kukaan hermostunut :) Pisteitä 92p. Arvostelu ei ollut hirveän tiukka. Seuraamisen alku oli jo aika kivaa mutta lyhyellä pätkällä vähän lässähti. Tasamaa noudossa tiputti kapulan jalkoihini (ei ole tehnyt koskaan!). Jäävät olisi saaneet olla vähän nopeammat, seisominen oli ilahduttavan hyvä. Eteenmeno oli kuulemma päivän paras, mutta onneksi tuomari ei nähnyt kun koira nosti kyynärpäät ylös kun menin hakemaan sitä, oli tutulla kentällä kiire palkkapurkille takalaitaan ;)

Esineitä ennen avasin kokonaisen maksisrasian ja jätin sen häkkiin. Sen sai jos haki kaikki esineet. Ja sehän haki. Hyvä ruutu, lopussa vähän juoksentelua josta yksi piste pois. Esitimme vähän enemmän hallintaa ja se ilahdutti tuomaria :D

Koira kesti rääkin hyvin. Ei se kolmonen nyt niin kauhea ollutkaan. Ehkä mennään vielä uudestaankin.

Tito on nyt virallisesti FIN MVA, BH, JK2, HK2 Ardiente Don Corleone STDs :D Käytiin viikonloppuna ansaitsemassa toka lammastuloksemme pisteillä 76p. Tuomarina oli erittäin mukava ja kannustava Marti Parrish (USA). Osallistuimme vain lampaille tällä kertaa. Naudat ja ankatkin olisivat kiinnostuneet mutta paikat meni taas kuin kuumille kiville eikä olla kyllä treenattukaan tarpeeksi ko. lajeja. Sunnuntain olin valitettavasti töissä kun muut nautiskeli harvinaisesta herkusta. Näitä kisoja meillä Suomessa on ollut keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa.  Kisattiin toiseksi viimeisenä parina. Meille sattui suhteellisen kivat lampaat, yksi vanhempi uuhi ja pari karitsaa. Homma lähti kivasti alkuun, häkistä otto oli suhteellisen onnistunut mitä nyt koira oli pysäytyksessä vähän liian kiihkeä ja meni liikaa päin. Vienti ekalle portille meni hyvin. Meinasin oikaista kulkematta portista mutta lampaat pysähtyi ja jouduin korjaamaan. Kuitenkin eka portti ok. Takasivulla lampaat meniasi karata ja koira teki kaarron. Taas liian lähellä mutta saatiin lampaat haltuun ja liikuttiin kohti toista porttia. Tokalla portilla tein itse virheen eli koira olisi halunnut jäädä portin etupuolelle. Komensin sitä kiertämään taakse. Se ei toetellut ekalla mutta tokalla käskyllä se tuli jolloin lampaat näki tilaisuutensa tulleen ja karkasi eteenpäin. Mietin jälkeenpäin että koira olisi tehnyt tilanteessa oikein eli se olisi pitänyt lampaat hallussa. Oltaisiin saatu portista varmaan vähemmän pisteitä mutta hallinnasta enemmän. En uskaltanut antaa koiran lähteä kaartamaan lampiaden edelle koska lampaat meni aika kovaa ja kisatilanteessa en halunnut riskeerata esim päin juoksua tms. Koko hommahan loppuu lyhyeen jos koira on törkä lampaille. Kutsuin siis koiran pois ja mentiin ottamaan lampaita hallintaan yhdessä. Tästä eteenpäin alkoi kuitenkin suhteellisen viihteellinen osuus... Lampaat juoksivat päin porttia ja yrittivät hypätä sen yli sillä seurauksella että portti avautui ja ne pääsivät häkkiin. Tuomari keskeytti ajan ja käski laittaa lampaat ulos että saisimme häkittää ne. Handlereilta meni aika kauan kunnes he saivat vastahakoiset lampaat takaisin areenalle. Sain tuomarilta luvan jatkaa ja aika päälle. Tämän jälkeen uuhi hyppäsi taas vasten porttia ja se aukesi! ja lampaat taas ulos ja porttia sitomaan. Joku juoksi hakemassa uuden mustekalan ja portti laitettiin oikein kunnolla kiinni. Paino sanalla kunnolla. Taas kello käyntiin ja hommiin. Tito ajoi lampaat nätisti portilta ja minä portille. Suovoin kiinnityksen kanssa. Muutamia kisajippoja opetelleena laitoin koiran liikkeelle noutamaan lampaita ennenkuin lähdin aukaisemaan porttia. Mitä #!"¤, se ei auennut vaan oli vielä jostain kohtaa lisää kiinni. Koira ja lampaat häsää, Tito ajaa vähän toista karitsaa kun keskityn kiinnitykseen. Otin koiran hallintaan mutta uuhi keksi että se voi hyppiä kohti porttia vaikka olin siinä ja tunki päälleni. Siinä tilanteessa olisin halunnut motata sitä kuonoon mutta eläimiinhän ei saa koskea. Suovoin portin jotenkin auki ja mielessäni kaikki kauniit häkitysniksit tungin lampaat jotenkin sisälle häkkiin ja portti kiinni. Tuomari olisi antanut meille mahdollisuuden suorittaa rata uudelleen koska menetimme pisteitä meistä riippumattomista syistä. Minulle oli kuitenkin kerrotuu että saamme suorituksella tuloksen (alaraja 69p). joten päätin antaa olla. Elävien eläinten kanssa voi sattua ja sattuu ihan mitä vaan, se on saatu jo oppia. Saimme kehuja tilanteen hallinsta. Oli aika hassua että oltiin tilanteessa Titon kanssa molemmat tosi cool. Kun en itse hermostunut ei hermostunut koirakaan :) Aika yllättävää, oliskohan tuokin pitänyt jo tietää... Onhan tässä tullut harjoiteltua rauhallisuutta, tasan niin kauan kuin Titokin on ollut meillä...

Lammastreenauskin on ollut suhteellisen vähäistä, muutamia kertoja. Homma alkaa kuitenkin avautua jo ihan eri tavalla. Suurin ongelma on treenauksen vähyys. Koira pääsee kehiin niin harvoin että sillä on liikaa ylimääräisiä kierroksia vaan tekemisen ilosta. Jos se olisi vähän matalammalla niin olis helpompi treenata tekniikkaa, käskyjä ym. Itse taas tarvitsisin toistoa, toistoa ja toistoa että tilanteen hallinta ja kaikkien palasten seuraaminen olisi helpompaa. Miran teesi: muista "hengitys, kävely ja hallinta" on ihan pätevä. Nautoja ja ankkojakin olisi kiva päästä tekemään. Tulevasuuden tavoitteena olisi saada started titteli niiltäkin. Jotta voitaisiin mennä openiin pitäisi saada aika paljon treeniä ja ihan uusia käskyä. Nautoja ollaan tehty vähän mutta ei olla otettu kertaakaan häkistä ottoa. Ankkoja ollaan tehty vain muutamia kertoja. Ankkoja olis kiva olla vaikka itsellä, niillä olis (ainakin omasta mielestä) helppo opetella käskyjä kun ne menee niin hiljaa. Mutta voi plääh, ei elukoita ennenkuin päästään muuttamaan maalle.

Pialle ja Ismolle kuuluu ISO kiitos mahdollisuudesta järjestää kisoja Suomessa. Eläinten treenaus (kyllä, nekin tarvitsee treeniä), kaiken järkkääminen ja tilan ja eläinten antaminen on tosi iso homma. Kaikki elukat oli erittäin hyviä tänä vuonna. On se kiva että meillä on tällainenkin mahdollisuus.

Blogi on ollut mysteerisesti toimimatta sitten kesäkuun puolivälin.Ilmeisesti kesä loppui ja niin blogin ongelmatkin koska tämähän tuntuu taas toimivan! Hyvä näin, hiljaiselo ei ole ollut ihan niin totaalista kuin blogiaktiivisuudesta voisi päätellä...

Ollaan oltu nyt kesäkuun lopusta täällä idässä. Tito oli meidän miniloman vanhemmilla hoidossa, omat ihmiset meni tekemään pohjoisen turneen meloen ja tulivat takaisin kultaa sormissa :) (noh, eihän tätä ole odotettukaan kuin 9v, voitte uskoa että kaikki oli toooooodella yllättyneitä).

Tito on harmittavasti ollut vähän puoli teholla treenattava, koska ensin se sai parannella Jussina saatua sitkeää tassutulehdusta ja sen päälle se vielä reväytti reitensä uudestaan. Sama jalka kuin keväällä, toivottavasti ei saada tästä mitään jatkuvaa vaivaa. Täällä maalla se "viikko täyslepoa" on lähinnä "viikkoon ei saa heittää mitään ja koko ajan käsketään olla juoksematta". Ovet on auki ja eihän tuo liikkumatta kestä. Hyvin näyttää jalka kuitenkin parantuneen. Täytynee kaivaa akuneulat taas esiin ja tehdä neulatyynysarja. Olen antanut sen uida koko ajan mutta laiturilta ei ole saanut hypätä. Sekin on tosi hankalaa järjestää koska se hyppii laiturilta myös ihan omaksi ilokseen. Toivottavasti tämä tästä. Ei olla kisattukaan mitään. Joensuun jälki jouduttiin perumaan tassujen takia. Pärnän mukulakivitottis hyppyineen ei oikein kiinnostanut. Nyt ei ollakaan mihinkään jälkikisoihin olla päästy, joten jäljen kisaaminen taitaa olla tänä kesänä aika onnetonta :( Hakukisat olis tulossa :O Myös piirimestiksiä tässä kovasti mietitään, tämä saattaa olla nimittäin viimeisiä aikoja ennenkuin kaikenmaailman päivystykset ja muut velvoitteet haittaa aikataulujen tekemistä. Kaipa se pitäis sillon takoa kun rauta (vai koira?) on kuumaa...

Mutta on sitä jotain treenattukin, tässä lyhykäisyydessään: Tottiksessa on otettu suurimmaksi osaksi seuraamista, ampumisia ja noutoja. Tuija oli ollut Susanna Mölsän seminaarissa ja oli täynnä intoa ja uusia ideoita. Eikä kyllä ollenkaan huonoja! Lupasi antaa lainaan siellä tehdyn videokoosteen. Seuraamista on tehty kytkettynä. Tein huomion että koira reagoi huomattavasti vähemmän paukkuihin kytkettynä. Se saa varmaan tukea hihnasta. Myös paikka on hihnassa paljon parempi. Siksipä teemmekin tätä vähän aikaa. Liikkeestä seisomiseen ollaan heitelty omalaatuiseen tapaamme nakkeja. Se menee hyvin ja varmasti. A-esteellä koira teki muutaman kierron vierailla esteillä takaisin päin tultaessa. Siihen on otettu vähän varmuutta. Tasamaata ollaan tehty innostettuna että laukkaisi molempiin suuntiin. Mitä enemmän intoa sitä helpommin kuitenkin tulee esiin kiinniotto ongelma eli saattaa kääntyä vauhdilla ja kapula lentää sivulle. Suurimmaksi osaksi kaikki kentällä hommailu on ollut kivaa hauskanpitoa.

Haussa ollaan käyty pari kertaa. Mitään kovin kummallista siellä ei ole ollut, ihan perusharjoituksia. Toisessa treenissä en tiennyt paikkoja, toinen oli perusharkka missä tiesin maalimiehet. Ollaan tehty palkkaamattomia ja umppareita. Ekassa treenissä lähipiilo tuotti ongelmia eli koira juoksi läheltä nenä kiinni ohi. Tuota lähipiiloa pitää treenata.

Jälkeä otettiin pari kertaa metsässä ennen Joensuun kisoja. Kun tultiin lomalta menin melkein heti jäljelle ja tein voittajaluokan veroisen treenin täysvanhana. Itikoita oli noin miljardi mutta koira ajoi todella hyvän jäljen. Viikko erossa ja se kiipeäisi vaikka puuhun perässäni. Seuraava jälki menikin sitten ihan päin persittä ja koiran motivaatio oli noin miinus kymmenen. En ole oikein ikinä saanut sille metsäjäljelle sellaista paloa että se suorittaisi hyvin milloin ja missä vain. Mutta sitten käytiin pellolla ja se olikin kivaa! Tito meni tosi hyvin ja päätin että jos ei metsä kiinnosta niin ollaan sitten pellolla. Nyt ollaankin tehty hyviä treenejä pellolla. Apuohjaajaa tarvitsisisin noihin esineisiin, en haluaisi unohtaa sitä maahanmenoa vaikka kepit tuntuu nousevan suuhun nykyään lähes koko ajan. Nyt mennään vissiin tämä vuosi jäljellä vaan näin, koska kisojakaan ei ole tulossa.

Muuten ollaan uitu, uitu ja uitu. Lihaskunto alkaa olla timmi (koiralla). Mutta painoa se ei saa oikein pidettyä. Noh, kaipa se lihoo taas kaupungissa säällisiin mittoihin ettei tarvitse alkaa eläinsuojeluun soittelemaan.

Vettä tuli kun aisaa ja väsytti aivan kauheasti. Millään ei ois jaksanut harkkoihin maailman ääriin mutta hyvä kun tuli lähdettyä. Oli oikein kivat treenit ja saatiin vielä taas tuloskahvejakin. Täähän menee ihan herkutteluksi, kiitokset vielä ja onnea oikealle hakukoiralle Alligaattorille.

Tehtiin Titolle n. 200m rata jossa maalimiehet takanurkissa. Eli alku tyhjää. Tarkoituksena vähän koetella koiran motivaatiota jos heti ei löydykkään ja harjoitella risteilyä ja keskilinjatoimintaa. Motivaatio oli läpi radan hyvä. Pitkästä aikaa ylivääpeli oli katsastamassa toimintaamme ja saatiin ihan positiivista palautetta. (ohessa muutamia kommentteja). Pistot oli suoria ja paria lukuunottamatta tarpeeksi syviä. Vasemman puolen maalimies nousi vähän turhan levällä pistolla. Täytyy olla tarkempi ettei koira pääse liian kauaksi. Vikalla rullantuonnissa kämmäsin itse eli sanoin liian aikaisin irti sillä seurauksella että koira meinas karata näytölle. Muista aina koira kiinni-irti jos ei jo laskenut ja näytä.

Kommentit:
- keskilinjalla jos koira tulee suorassa koetetaan tehdä yliheitto eikä aina pysäytetä
- pysäytyksissä koetetaan antaa namppaa vaihtelevasti
- Hyvin huudot vaan kun olet pysähtynyt
- jos koira tulee eteenpäin liiku itse että olis suora linja

Kaipa se pitäs henkisesti ajatella jo kolmosen kisaa. Gulps.

Kävin tekemässä jäljen töistä tullessa ja mentiin ajamaan se iltasella. Jälki oli siis n. 4,5h vanha. Ilma oli mitä parahin jäljestämistä varten eli kosteaa ja suhteellisen tyyntä. Satanut jo useamman päivän. Kulmia oli 5 suoraa ja yksi terävä.

Jana ok, oli ehkä 30m pitkä. Alku oli hieman rasittavaa jäljestystä. Eka lähti ihan hyvin mutta hössötti ja pössötti. Olen nyt pari kertaa tehnyt niin että jos hävittää jäljen päästän liinasta irti ja annan etsiä itse. Nyt siihen juoksenteluun meni kuitenkin täydellisesti hermo. Tito ei paljon stressiä ottanut jos jälki hävisi vaan juoksenteli edestakaisin, jäljesti taas pikku pätkän kunnes vauhti oli liian kova ja eikun pyörimään. Argh. Ilmeisesti ongelma on nyt se että kun jälki alkaa olla oikeasti vanha niin sitä ei voikaan jäljestää samalla tavalla "juosten kusten" vaan pitäisi maltaa keskittyä. Otin liinasta kiinni ja vein koiran paikkaan missä sata varmasti tiesin että jälki menee. Käskin maahan ja lähetin uudestaan. Loppu jäljestä mentiin melko lyhyellä liinalla niin että en päästänyt koiraa yhtään pois jäljeltä vaan aina jos se meinasi mennä ohi pysähdyin ja pidin liinan kireänä. Kun se jäljesti rauhallisesti ja tiiviisti kehuin rauhallisella äänellä. Itse asiassa jäljestys parani todella paljon ja muuttui rauhalliseksi mutta kuitenkin aktiiviseksi. Keppi ilmasiut otettiin myös hyvin hallitusti eli jos ei mennyt itse maahan käskin maahan ja syötin maassa. Maasta ei myöskään saanut nousta ennen "jälki"-käskyä (yritti kyllä useampaan otteeseen...). Keppi ilmaisut oli itse asiassa tosi hyviä. Niistä sai hyvän palkan.

Nyt yritän tsempata jäljestyksen kanssa ja teen sarjan tällaisia treenejä. Eli vanhoja 3-6h. Pituus ei ole ratkaiseva mutta pituutta pitää olla kuitenkin sen verran että koira ehtii rauhoittua. Jana ei tarvitse olla myöskään pitkä. Keppejä sopivasti että saa palkattua ja huilattua. Mennään hallitusti lyhyellä liinalla ja selkeä ohjeistus. Tavoitteena vaatia rauhallista ja tarkkaa työskentelyä ja samalla nostaa itse luottamusta kun jäljestys onnistuu. Merkkaus niin hyvin että vois tarvittaessa aina auttaa ja tideän tasan missä jälki menee etten jäkitä väärässä kohtaa. Kehuminen ja kunnon palkat kepeistä. Lopussa ruoka.

Hakua omalla ryhmällä. Satoi vettä ja oli koleaa. Tuuli jonkin verran. Tito oli koko harjoituksen kuin pikkuorava. Aivan sfääreissä. Eipä ainakaan lannistanut kisa :)

Vasemmalla maakuoppa. Ekalla lähetyksellä teki syvän piston mutta kääntyi taaksepäin ja sen jälkeen korjasi oikein eteenpäin mutta ei mennyt tarpeeksi syvälle. Lähetin uudestaan. Tokalla olis kaartanut suoraan eteenpäin koska oli jo muka käynyt kulman. Etenin vähän ja lähetin uudestaan jolloin teki hyvän piston ja löysi. Rullantuonti ei ollut tarpeeksi tiivis, korjautin. Toi tosi paljon eteenpäin. Tarvii muutamat rullantuontitreenit ja voisi videoida omaa liikkumista.

Piilolta tullessa tein sissäntuloharjoituksen, Sari piti pannasta ja kutsuin ja lähetin toiselle puolelle. Meni vähän poukkoilun puolelle enkä saanut ehjää lähetyslinjaa, tein uudestaan. Mia oli lähipiilossa. Koira oli juoksemassa ohi kunnes laittoi liinat kiinni, katsoi minua että pitääkö rulla tuoda mutta otti sitten ja toi. Rullan luovutus ok.

Taas sisääntuloharjoitus. Tulee niin sata lasissa ettei meinaa hidastaa käselle vaan juoksee päin niin että niska taipuu mutkalle. Kahjo. Tämä meni paremmin lähetyksen puolesta ja hyvällä pistolla löytö joka oli suora palkka.

Hyvää oli älytön motivaatio, vauhti tuo taas sitten puolestaan hankaluuksia ohjaamiseen. Kun vauhtia on vähän vähemmän ohjaaminenkin tuntuu helpommalta. Maapiilon löytö oli hyvä juttu, näitä meillä ei ole ollut paljoa

Mitä tehtävää:
- rullan tuonteja, muista vaatia, tippaakaan ei anneta periksi
- sisääntuloja ja tarkkuutta lähetyksiin